White Puppies: Pentujen päivä

Meidän pentujen arkeen kuuluu paljon telmimistä, ulkoilua, aikusiten koirien kanssa oloa ja uusiin asioihin totuttelua. Pentujen päivä alkaa heräämisellä, joka tehdäänkin kovaan ääneen. Pennut nukkuvat sikeästi yli 8 tunnin yöunet. Herätän pennut ja odotan, että ne tekevät aamupissat pentuaitaukseen paperille. Teen itse siinä samalla aamutoimet. Pian päästän pennut aitauksesta riehumaan olohuoneeseen. Kotimme on noin 60 neliöinen kaksio, jossa on suuri olohuone. Pennut tekevät jo tarpeensa suht hyvin paperille, välillä menee hieman ohi. Annan pennuille aamupalaksi Royal Canin mother&baby-ruokaa keitettyyn veteen liuotettuna ja jauhelihaa. Ne rakastavat jauhelihaa. Pennut totetutetaan myös kalkkunan ja lohen makuun.

Kun pennut ovat leikkineet, ne alkavat sammua yksi kerrallaan, yleensä kutsun ne pentuaitaukseen nukkumaan. Lähden töihin, kun olen lenkittänyt aikuiset koirat. Iltapäivällä, kun tulen takaisin, pennut heräävät jo siihen kun tulen sisälle ja taas minua tervehditään kovaan ääneen. Menen hetkeksi pentuaitaukseen istumaan kunnes kaikki ovat taas tehneet tarpeensa papereille. Päästän pennut aitauksesta ja vaihdan paperit sekä juomaveden. Tämän jälkeen otan joko pennut mukaan ja lähdemme ajelulle vanhempieni luokse tai leikitän pentuja olohuoneessa.

Tähän mennessä pentuja on totutettu koviin ääniin kuten pölynimuriin (vielä vähän arkailevat liikkuvaa laitetta, mutta paikallaan imuri ei ole niin pelottava), hiustenkuivaajaan, autoillessa liikenteen ääniin ja jopa vierestä ajavaan pillit huutavaan paloautoon, isojen koirien haukkumiseen ja ulkoillessa tehdasalueen kolinaan, sihinään ja yleiseen meteliin. Pyrin pitämään tilanteet rauhallisina ja itse pysyn paikallani ääneen puhuen. On luonnollista pennuille pelätä vaaralliseksi kokemiaan ääniä, jotta ne selviäisivät kriittisessä iässä ja kasvaisivat aikuisiksi asti vahingoittumatta.

Pennuille tärkeää sosiaalistamista on erilaisia ääniä pitävät ihmiset. Möreää ja kimakkaa ääntä, taputusta, paukuttamista ja hankaavaa ääntä kannattaa tehdä, jotta ei tulisi sitten yllätyksenä ettei pentu ymmärräkään ettei äänessä ole mitään pelättävää. Lapsien äänet ovat erilaisia kuin aikuisen, joten on tärkeää opettaa lapset hillitsemään kiljuminen ja itkeminen pennun välittömässä läheisyydessä. Kovaa ääntä voi pitää viereisessä huoneessa, kun pentu nukkuu. Silloin se ei kiinnitä niin paljon huomiota ääneen. Ääntä voi voimistaa kunhn pentu ehtii siihen tottua. Pentua ei saa missään tapauksessa pelotella kovilla äänillä ja kaiken tulee tapahtua rauhallisessa tilanteessa. Pennun syliin nostaminen voi aiheuttaa läheisriippuvuutta, jos se nostetaan syliin säikähtäessään. On tärkeää antaa pennun selvitä tilanteesta/kovista äänistä vieressäsi, mutta omilla jaloillaan. Puhu sille rauhallisesti, älä lähde hysteriaan/pelkoon mukaan.

Huomenna meillä onkin edessä eläinlääkärintarkistus ja sirutus. Menemme Tuusulan kunnan eläinlääkäriin Hyrylään. Tässäkin tilanteessa on hyvä, jos pennut ovat oppineet olemaan pöydällä ja vieraat ihmiset ovat kosketelleet pentua. Sirutus sattuu jonkun verran, joten herkimmät pennut voi opettaa sietämään pientä nipistystä ennen itse sirutusta, tällöin lääkärinpöydästä ei jää huonoa mielikuvaa.

Sain eilen pentuoppaat kerholta, jotka annan pentujen mukaan. Pennut saavat mukaansa myös vähän penturuokaa ja pienen lelun, jossa on tuttua tuoksua täältä ensimmäisestä kodista.

Pennut ovat jo 6,5 viikkoa ja ensi maanantaina käymme trimmaajalla, joka on myös Jukka-isän omistaja ja valkoisten kääpiösnautsereiden kasvattaja. Nealla on itsellään myös Jukan pentue, joka on vain päivän nuorempi kuin minun pentueeni. Kävin niitä tänään katsomassa ja olipas upean näköistä sakkia. Kauniit päät, karvat ja rungot. Onnistunut yhdistelmä kerta kaikkiaan!

Tässä hieman vanhempia kuvia pennuista viikko takaperin.