Käväisimme viikonlopun aikana harjoittelemassa hieman kehäkäytöstä mätsärissä Porvoossa. Poika esiintyi edukseen ja suvaitsi myös tuomarin koskea ja katsoa hampaat. Hermostuneisuutta oli ilmassa, kun saavuimme näyttelypaikalle, mutta ajan myötä Milou rauhoittui ja haukkuminen väheni. Kiihtyessään ja turhautuessaan Milou ilmaisee sen haukkumalla. Se ei sovi lyhyt pinnaisen ihmisen käsiteltäväksi, sillä Milou kyllä osaa vetää oikeista naruista, jos ihminen ei ole johtaja.
Mätsäripaikalla oli myös Miloun sisko Jippu, jonka kanssa Milou tulee todella hyvin toimeen. Milou liikkuu kauniisti ryhdissä säilyttäen ylälinjan ja takapotkuakin on tarpeeksi.
Jippu pöydällä |
Jippu liikkeessä |
Milou pöydällä, hieman jännitti, mutta selvittiin kunnialla |
Milou liikkeessä |
Miloussa on selvästi harrastuspotentiaalia, sillä se oppii nopeasti, haluaa miellyttää ja sillä on todella hyvä kontakti ohjaajaan. Poika toimii myös palkattomasti niissä asioissa jotka se jo osaa, kehukin riittää. Nenäänsä ja loistavaa hajuaistiaan poika käyttäisi mielellään. Jonkinlainen hajutunnistus tai jälki sopisi kuin nenä päähän. Ajattelinkin vetää tuonne pellolle vähän verijälkeä ja katsoa, miten Milou siitä selviää.
Uskoisin, että pojassa olisi potentiaalia myös tottelevaisuus puolella. Ainakin se ottaa kontaktia ja seuraa kauniisti, sekä tottelee käskyjä kauempaakin ja vieläpä oikein terävästi. Milolla riittäisi energiaa myös pieneen puuhailuun kotona, temppujen opetteleminen ja oppiminen olisi loistavaa ajanvietettä tälle herralle. Sisätiloissa Milo on rauhallinen, kun aletaan tekemään sen into herää. Jos tälle koiralle ei tarjoa riittävästi liikuntaa ja aivojumppaa, se kyllästyy, hermostuu ja todennäköisesti haukkuisi yksinään, vaikka kerrostalossa asuukin.
Milou on käynyt muutamassa näyttelyssä, sillä on hyvä rakenne ja karkea karva. Koko on ylärajoilla, mutta se tuskin estää menestymistä näyttelyissä. Oikein esitettynä ja liikutettuna koiraa on ilo katsella ja se näyttääkin ihan siskonsa kaksoisolennolta. Jippu ja Milou ovat hyvin saman tyyppisiä ja niiden hyvät puolet korostuvat kauniisti oikein esitettynä. Koirat miellyttävät ainakin minun silmääni, ja Milon sisko onkin viimeistä SERTiä vaille valio. En usko että kauan menisi, että veli olisi samassa tilanteessa.
Milon virallinen nimi on siis Amigo ja sen tiedot löytyvät täältä.
Milouta saa tulla katsomaan Halkiaan tai Järvenpäähän, jossa se vielä siis toistaiseksi asuu. Milou sijoitetaan uuteen kotiin mahdollisimman pian. Kodin valitsen erittäin tarkkaan ja toivoisin pojalle mahdollisimman kärsivällistä ja kiireetöntä omistajaa, joka jaksaa paneutua koulutukseen sekä koiran oikeanlaiseen käsittelyyn.
Toivoisin, että voisin käyttää Miloa jalostukseen aikanaan, mutta ensin poika saa rauhassa kasvaa, harrastaa ja pyöriä näyttelyissä.
Odottelen innolla omaa kotia, jossa minulle annetaan aikaa ja rakkautta! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti